Nano ohi

Posted in NaNoWriMo with tags on marraskuu 28, 2017 by R.M.S.R

Ikinä aikaisemmin en ole lopettanut kesken marraskuun kirjoittamista. Nyt kuitenkin päätin eilen lopettaa. Kuukauden saldoksi tuli 44 500 sanaa. Tuntui, että nyt ei ole enää järkeä jatkaa, se on nyt tässä.

Ensimmäisen 16 päivän aikana kirjoitin tarinan alusta loppuun ja 17. päivänä aloitin alusta uudelleen kirjoittamaan tarinaa. Pääsin siinä ehkä puoleen väliin, kun totesin, että ensimmäisen version loppu on paljon parempi ja sen näkökulma toimii paljon paremmin. Seuraavassa versiossa ajattelin yhdistää nämä kaksi, ottaa parhaimmat palat molemmista. Yksinään kumpikaan ei ihan toimi, mutta raakaversio on valmis, mikä on tärkeintä.

Vaikka en ylittänytkään 50 000 (vielä olis kyllä pari päivää aikaa…) katson onnistuneeni saadessani tarinan alusta loppuun kirjoitetuksi.

 

Mainokset

Marraskuu on täällä taas

Posted in kirjoittamisen vaikeus, NaNoWriMo, Uncategorized with tags on marraskuu 1, 2017 by R.M.S.R

En ole kahteen vuoteen tehnyt Nanoa, enkä muista, koska olisin käyttänyt näin paljon aikaa yhden päivän sanojen tekemiseen. Wordin mukaan 200 minuuttia, eli vähän yli 3 tuntia. Kirjoittaminen on hidasta ja raskasta, ei ollenkaan kevyttä kuten se on aikaisempia raakateksejä luodessa ollut. (Todennäköisempää on, että olen vain unohtanut kuinka hirvittävää ja hauskaa nanoaika on) Huomaa todella, etten ole kirjoittanut raakatekstiä pitkään pitkään aikaan :D

Ensimmäistä kertaa olen myös ennen kirjoittamista tehnyt ajatuskartan helpottamaan (tai vaikeuttamaan kirjoittamista). Olen kypsytellyt ideaa puolitoista kuukautta ja tuntuu, että lähdin kirjoittamaan eri tarinaa kuin olin alunperin suunnitellut. Tai ainakaan ajatuskartta ei ihan vastaa sitä, mutta ei haittaa. Pääasia on, että jotain tulee tehdyksi.

Kypsyttely oli samaan aikaan ihanaa ja kamalaa. Oli ihana vain uppoutua kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, joihin tarina voisi kehittyä, ja utopistisiin haaveisiin lopputuloksesta. Mutta samaan aikaan juuri tuo tila on kamala, koska tykkään kokonaisuuden hahmottamisesta, konkretiasta, eikä tuossa ollut kumpaakaan, koska en voi tehdä päätöksiä ennen varsinaisen kirjoittamisen alkamista. Tai sen jälkeenkään. Olen äärimmäisen vastahakoinen missään päätöksissä.

Hyvää maraskuuta ja antoisaa Nanoa kaikille, jotka siihen osallistuvat! Kuvassa on Brassia -orkidea, joka päätti tänä vuonna kukkia nyt eikä jouluna, kuten yleensä. :)

23130825_1657142051005390_990585322202038328_n

Syksy!

Posted in Editointi, Saari with tags , , on syyskuu 5, 2017 by R.M.S.R

Olen koko kesän kirjoittanut niin ahkerasti töiden/loman/flunssien ohella, että blogin päivitys ei ole tullut mieleenkään. Pian on kässäri taas editoitu. Vihdoin. Kustantamokierros odottaa toivottavasti jo parin viikon sisään. Sateinen kesä on ollut täydellinen, en muista, koska olisin viimeksi ollut koko kesän näin hyvällä tuulella. Kuumuus sulattaa aivot ja tekee kirjoittamisesta mahdotonta, nyt kevät vaihtui suoraan syksyyn. ^^

Mitä muuta?
Valmistuin Kriittisestä, kävin Worldconissa (Seuraavaksi Irlantiin 2019! Sao Paulo ja Uusi -Seelanti ovat vähän kaukana..) ja Saksassa häissä, sain yliannostuksen runoutta runokuussa, esiinnyin taiteiden yönä ja löysin hienon, kässäriin sopivan printin sarjakuvafestivaaleilta:
21392821_1607052146014381_1036589564_o

Taiteilija: Cliodhna

Luin juuri myös Sofi Oksasen Norman lähes yhdeltä istumalta. Yllättävän mukaansa tempaava kirja täytyy sanoa.  Tykkäsin. En ole Oksaselta muuta lukenut, joten en osaa suhteuttaa tuotantoon.

Mutta muuten hiljaiselo jatkunee. Nyt kun editointi tapahtuu lähinnä mun ja tietokoneen välillä, ei ole tarvetta jakaa. Ja koulussa tuli kässäriä jauhettua ehkä vähän liikaakin, vaikka itse editointi on koko ajan vain kivempaa.

Hyvää alkusyksyä kaikille! Toivottavasti projektinne etenevät (tai ovat etenemättä) haluamallanne tahdilla! :)

 

 

 

Työpöydän tarinoita

Posted in Saari with tags , , on helmikuu 24, 2017 by R.M.S.R

Kolme kuukautta on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi päivittänyt blogia. Innostusta, tai sanomista, ei ole ollut yhtään. Tänään on kuitenkin erityinen päivä.

Kässärini 7. (8.?) versio on kirjoitettu loppuun!
261 sivua tiivistettynä & korjattuna 196 sivuun
50 sivua poistettuja kohtauksia
39 sivua turhia, poistettuja lauseita…

Loppu on edelleen ”väärin”, mutta se ei haittaa, korjaan sen, kun aloitan taas. Erään henkilön positio huojuu liikaa, eikä ole riittävän tarkka. En ihan ymmärrä, mitä hän haluaa ja siksi loppu on vähän mitä on.

Eikä koko urakkaan mennyt kuin puoli vuotta, n. 360 tuntia! (Jos luku kerrotaan neljällä, niin tulee se määrä, mitä koko editoimiseen on about mennyt, enemmän tai vähemmän.)

Seuraamissani blogeissa on kieränyt työpöydän/työhuoneen esittelykierros. Oma pöytäni on aina enemmän tai vähemmän kaaoksessa. Valmiita maalauksia ja keskeneräisiä (vasen kasa), kässärin pätkiä (oikea kasa), muistilappuja,nykyään jopa ompelutöitä, kun tanssi vaatii tietynlaista asustusta, joita ei vain voi ostaa, laatikko maalaustarvikkeille, kun en käytä niitä, sekä tietenkin itse tekemäni lamppu.

Vaikka työpöytä näyttää sotkuiselta, tiedän täsmälleen missä mikäkin on ja niin kauan, kun mahdun tekemään sen, mitä pitää, olen tyytyväinen. Pieni kaaos voi lisätä inspiraatiota, tai minulla ainakin, joillain se on juuri päinvastoin.

Hyvää kevättä kaikille!

Taustalla soi: Qntal- Frühling

16935649_1405451496174448_556441873_o

Marraskuu on täällä taas

Posted in NaNoWriMo on marraskuu 2, 2016 by R.M.S.R

Hyvää Nanoaikaa kaikille siihen osallistuville!
Minä jätän tänä vuonna välistä, marraskuu on muutenkin jo niin täynnä kaikkea muuta. Katsotaan ensi vuonna uudelleen.

Editointikierros nro. 7

Posted in Editointi, Saari on lokakuu 4, 2016 by R.M.S.R

Koko kesänä en koskenutkaan kässäriini, mutta nyt, viimeisen kahden kuukauden aikana  (kun koulu ja vielä tärkeämpi, syksy, on taas alkanut) olen uskaltanut avata tiedoston ja aloittaa editoinnin. Jälleen. Seitsemännen kerran (tai oikeastaan vain 6.5, kun yksi korjauskierros jäi puolitiehen, kun sain paremman suunnan). Nyt olen korjannut 120 sivua, yli puolivälissä ollaan ja tuskailen lopun kanssa. Jälleen kerran.  Mutta ehkä nyt, ehkä nyt saisin sen loppuun asti korjattua.

Tänään teippasin seuraavat 50 sivua huoneeni seinälle ja oviin. Olen huomannut, että suurta kokonaisuutta on helpompi hallita, kun sen näkee edes jotenkin kokonaan. Tuntuu, että vihdoin kaikki alkaa sujua! Vihdoin kässärillä on suunta ja kieli! Olen saanut myös hyvää palautetta, niin rakentavaa kuin kehujakin, lukijat ovat huomanneet muutoksen, ja olen erittäin tyytyväinen. (Vaikka ajoitellen kässäri tuntuu edelleen kömpelöltä/nololta/lapselliselta/huonolta/yms, mutta se kuuluu tähän asiaan. Oma teksti on aina huonompaa kuin kaikkien muiden.)

Jos tekstille on rehellinen, se huomataan. Ongelma on vain se rehellisyyden löytäminen. Mitä juuri tämä teksti haluaa sanoa?  Mitä minä haluan sanoa?  ja ennen kaikkea: Miten minä haluan tämän sanoa.  Ei ole kysymys vain siitä, että tarina on hyvä, vaan että myös sen käyttämä kieli tukee sitä.

Olipa kerran Islanti

Posted in Maailmalla with tags , on heinäkuu 19, 2016 by R.M.S.R

Nyt, kun loman loppumisesta on kuukausi, voisin ehkä laittaa joitain Islannista. Työkiireissä olen unohtanut kokonaan, mutta on ihana palata takaisin. Jätin osan itsestäni  tuonne tulen ja jään maahan.

Vaikka alussa pelottikin, että koko matka menee pilalle (en ehtinyt säästämään yhtään ja tämä oli ensimmäinen loma, jonka vietin kokonaan yksikseni.), sain tehtyä lähes kaiken, mitä halusin. Pääsin käymään Vík:in mustilla hiekkarannoilla, Blue Lagoonissa, laavaluolassa, vaelluksella, monilla must see nähtävyyksillä, kosketin jäätikköä ja tapasin uusia ihmisiä. Heistä mieleenpainuvin oli eräs taiteilija, joka oli matkalla residenssiin pohjoiseen ja sitten eräs amerikkalainen nainen, joka ’varasti’ sänkyni viimeisenä yönä. Hostellihenkilökunta oli vahingossa siivonnut vuoteeni ja napannut varauslapun pois. Onneksi huoneessa oli tilaa ja sain korvaukseksi ilmaisen aamiaisen (joka olisi muuten maksanut 1800kr, n. 15e). Molemmilla oli joko läheistä  sukua tai jokin suhde Suomeen.

Olisin halunnut mennä valassafarille ja laskeutua tulivuoreen, mutta ne eivät tällä kertaa mahtuneet budjettiin. Valassafari ehkä vielä, mutta tulivuori olisi maksanut n. 300e… Mutta se näytti niin hienolta!  Ja näin jopa yhden lunnin sattumalta Vík:issä.

                             Pienenä yllätyksenä tulivat hinnat. Halvin hostelli oli n. 40e/ yö (12 hengen huoneessa) ja ruoka about yhtä kallista kuin täällä, mikä ei ole paha, jos syö harvoin ulkona, mutta joka päivä… Ruokakauppojen hinnoissa oli ihan hirvittäviä eroja! Täsmälleen sama kinkku maksoi viereisessä kaupassa tuplahinnan kuin toisessa.
Ja sitten vielä kulkeminen paikasta toiseen! Suosittelen vuokraamaan auton. Busseillakin pääsee, mutta auto.. Ah. Minulla ei ole ajokorttia, mutte onneksi tutustuin yhteen mieheen, jonka kanssa vietin kolme päivää. Hän oli sopivasti menossa juuri sinne, minne minäkin halusin. Mutta toisaalta, minulle olisi ollut ihan sama, kunhan pääsee pois Reykjavikistä.  :D

Kokeilin jopa kirjoittaa kässäriäni 3. persoonassa kaverini  keskustelun inspiroimana. Se tavallaan sopii siihen tosi hyvin, tietynlainen etäisyys kaikkeen (muistuttaa vähän Yösirkuksen tyyliä). Mutta en tiedä haluanko kirjoittaa koko kässäriä sillä tyylillä. Mutta osan ehkä. Se voisi toimia.

Nyt kuviin! Tiivistetty matkakertomus maagisesta Islannista!  Kuvat eivät tee oikeutta kauneudelle ja mahtavuudelle, ne ovat latteita ja mitättömiä.

Reykjavikin coolein rakennus: Harpa The Opera house. Revontulten inspiroimat ikkunat, jotka sisältäpäin näyttivät aivan saippuakuplilta (ja mehiläiskennoilta ja toivat mieleen Matrixin). Katossa oli kuusikulmiopeilejä, joista pystyi näkemään itsensä. Harpa

 

Turistimatka numero 1: Golden circle: Kerid crater, Faxi waterfall, Gullfoss, Geysir, Thingvellir (mannerlaattojen eroamiskohta ja viikinkien tuomioistuin/markkinapaikka ja nykyisin käsittääkseni kansallispuisto).  Vain kahdesta viimeisimmästä on tässä nyt kuvia

Taikalähde. Vesi oli oikeasti tuon väristä, se oli hyvin hämmentävää, mutta ah niin kaunista.

IMG_4763-001

Otin kuvan lupiineista samaan aikaan, kun Strokkur päätti herätä. Vahingossa :D IMG_4780-002

Thingvellir. Tämä oli muistaakseni Pohjois-Amerikan mannerlaatta. 2km vasemmalle on Euroopan mannerlaatta. Mietin koko matkan, että oliko tämä tie oikeasti jo silloin viikinkien aikaan, vai huijaavatko he meitä. Koska jos laatat liikkuvat sen 2cm vuodessa, niin kuuluuko koko tämä väliosakin siihen liikkuvaan osaan? Tiedä häntä. Ihan mahtava paikka kuitenkin!

Täällä oli myös järvi, johon he hukuttivat naisia rikoksista. Miehet mestattiin. Minusta hukkuminen on hirveämpi tapa kuolla kuin mestaaminen, mutta Vviikinkien mielestä ei selvästikään. IMG_4917

Laavaa, laavaa, laavaa! Thignvellir:issä <3

LAAVAA

Turistimatka numero 2.Leidarendin Llavaluola, jossa tutustuin mieheen, jonka kanssa matkustimme kolme päivää. Hänellä oli auto, minulla bensarahaa, molemmilla samat määränpäät.

Tämä kuva on otettu matkalla kohti luolaa ja tässä on muistaakseni 2000 vuotta vanhaa laavakenttää. Tuo sammal kasvaa joku 2mm vuodessa ja se kuolee, kun sen päälle astuu. Islannissa on lailla kielletty ajamasta teiden sivuun ja meitä kiellettiin poistumasta (aidatulta) polulta. IMG_4999

Luolassa oli pimeää. :D Meillä oli vain taskulamput kädessä.                     IMG_5052

Kävin myös ratsastamassa toista kertaa elämässäni! Pylly oli monta päivää ihan kipeä :D IMG_5116

Sitten ihana klo 6 aamulla alkanut ja klo 2 yöllä loppunut päivä M:n kanssa.  Ensiksi Seljalandsfoss, vesiputous, jonka lähellä on kaksi muuta (joista toinen on luolassa !) Kiipesimme vesiputouksen päälle, mutta en saanut sieltä kuvia mahtumaan tähän enää. Ja kuten vasemmanpuoleisesta kuvasta näkyy, myös putouksen taakse pääsi kävelemään ja, koska ei satanut, menimme sinne muistelemaan miltä tuntuu olla märkä.

Skogafoss on täysin toisessa paikassa, sekin matkalla Vík:n kylään.

 

 

SeljaSkoga.jpg

Hauska viesti maassa Skogafossin yläpuolella lähellä toista pienempää vesiputousta. Tämä on käsittääkseni jonkun vaellusreitin loppu. Kiinnostaisi nähdä muut viestit, jotka tämä tuntematon henkilö on ehkä jättänyt matkan varrelle. IMG_5672

Olen nähnyt näitä samoja basalttipylväitä Irlannissa (Giant’s causeway), mutta siellä on vaan noita, mitä tuossa ensimmäisessä kuvassa on. En ole ikinä aikaisemmin nähnyt seinää, joka on rakentunut pienen pienistä basalttipylväistä, kuten täällä. Se oli jotain aivan upeaa.

vik2

Tässä pari kuvaa itse hiekasta. Totuin siihen tuon muutaman tunnin aikana niin, että tavallinen hiekka tuntui kummalliselta pitkän aikaa.

vik

Solheimajökull ja minä. Kävimme vain katsomassa, kun se oli melkein tien vieressä… :D IMG_5605

 

Matkalla takaisin Reyjkjavikiin pysähdyimme Seljavellalaugissa, ’hylätyssä’ ulkouimalassa, jonka vesi on lämmintä ja joka on täysin keskellä ei mitään. Oli siinä pieni, ehkä 5 talon muodostama kylä lähellä, mutta sekin näytti autiolta. Kello oli jälkeen yhdeksän illalla, oli ihana päästä kellumaan lämpimään veteen pitkän päivän päätteeksi. Vesi oli vihreää ja leväistä, pukuhuone kylmä huone, jossa sekä miehet ja naiset vaihtoivat vaatteet.  Altaasta oli vaikea ottaa kuvaa, jossa ei ollut ketään. Meitä oli ehkä 10 henkeä samaan aikaan tuolla ja vähän väliä väkeä tuli lisää.

Maisemat olivat ihanat, vaikka itse allas oli vähän pelottava. Olen ehkä katsonut likaa Supernaturalia, mutta allas oli  TÄSMÄLLEEN sellainen paikka, joka on rakennettu jonkun vanhan uhripaikan/jumalan/minkä tahansa päälle ja nyt se olento on vedessä ja pyydystää pahaa-aavistamattomia turisteja… En yltänyt pohjaan altaan toisessa päässä, joten en mennyt sinne (kuin kahdesti). Selvisin hengissä!

seljavallalaug

Kello 1 jälkeen aamuyöllä :D Aurinko on siis laskenut ja sen pitäisi nousta vasta klo 3 aamulla.

IMG_5732

Tämä ensimmäinen on ikiaikainen viikinkisoturi, joka on ansainnut paikkansa vuoristossa. Matkalla Seljavallalaugille. Toinen on kiinalainen lohikäärme (tai jokin Henkien kätkemän olento) suojelemassa turisteja Glymurin pudotukselta.
kollaasi

 

Glymur, ”helppo” n. 5 tunnin vaellus Islannin korkeimmalle vesiputoukselle. Ei todellakaan ollut helppo (myöhemmin totesimme, että se polku, jota me seurasimme  ei ollut se helppo reitti, vaan se kulki toisella puolella kanjonia. Tulimme sitä pitkin alas).

Polku kulki ihan tuossa reunan vierellä, joskus tosi jyrkkää liuskottunutta kalliota pitkin ja joskus ihan vain tosi jyrkkää. But so worth it!

Ensiksi ylitimme joen tukkia pitkin, myöhemmin vesiputouksen yläpuolella kahlasimme sen yli. Vesi oli ihan jäätävää! Matkalla ylös törmäsimme kahteen mieheen, molemmat muistaakseni Alaskasta ja sain ylitykseen lainaksi sandaalit toiselta , koska mun kengät ei sovellu kahlaamaan polveen yltävässä joessa… Tosin ei hänenkään, mutta se ei häntä pysäyttänyt. :D

Ekassa kuvassa on se tukki, toisessa vesiputous ehkä puolivälistä/tms matkaa ylöspäin (polku näkyy ehkä tuurilla kiemurtelevan tuossa reunalla), kolmas on otettu ylhäältä vesiputouksesta ja viimeinen samasta kohdasta alaspäin.

glymur

 

Kalaneväkorvikset <3 En ole ikinä ostanut mitään käsintehtyä designia, mutta nämä huutelivat minulle viikon. Sopivat ihanasti kässäriini. Eivätkä maksaneet kuin lähes 10 000 kruunua :D

Toinen kuva on bussilipuista. Kenen idea oli tehdä niistä näin pieniä?! korvikse

Joku päivä pääsen vielä takaisin tänne. <3

Lauluja auringolle

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Ajatusviivallatanssia

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Yö kuin meri

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Non abbiamo arance

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Kaksi sivua

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Ajatusten virtaa. Tai jotain.

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Aspects of Aspergers

perspectives from the spectrum

Kaikkitietämättömät kertojat

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Suomesta Skotlantiin

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Tokyo Through Blue Eyes

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

{FOX DEN}

~~~~~~~~~~~~ KETUNKOLO ~~~~~~~~~~~~~ All rights to the contents of this blog belongs to Minna Kaukoniitty. Do not copy, use or share anything without my permission. -MK

Elina Pitkäkangas

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Grafomania

Kirsti Kuronen, Raili Mikkanen, Heikki Niska, Mila Teräs

Lukuhoukka

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Päiväunien salainen elämä

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Elina Rouhiainen

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Sokerihullun päiväkirja

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Yöpöydän kirjat

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia

Matkalla Japanissa

Kirjoittaminen, kirjat, fantasia